Anne Suominen: Satakunnan Yrittäjien syyskokouspuhe 28.11.2009

Hyvät Satakunnan Yrittäjien luottamushenkilöt!

Arvoisat naiset ja miehet!

 

Yrittäjät esittävät veroremonttia uudisrakentamiseen, Eteran ylilääkäri huolissaan nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä, TEM:n Tiainen vaatii lisää rahaa nuorten työllistämiseen, Talouskriisi ei ole ohi, työttömyys pahenee yhä, Kuntien vuosikate heikentynyt 34 prosenttia vuonna 2009.  -  Tässä viime päivien lehtiotsikoita.

 

Verotus on aina tunteita herättävä kysymys. Verotusta on tarkoitus hallituksen päätöksen mukaan keventää ensi vuonna tasaisesti kaikilla tulotasoilla. Palkansaajien verotus kevenee eri toimien tuloksena niin, että pienituloisen palkkatulon veroaste laskee noin 1,4 prosenttiyksikköä. Keskituloisen verotuksen on tarkoitus laskea 1,25 prosenttiyksikköä ja sitä suuremmilla tuloilla vähintään noin yhden prosenttiyksikön.

 

Vuosi 2009 on kohta lopuillaan ja herääkin kysymys mitä parannuksia verotuksen saralla on saatu aikaan yrittäjän näkökulmasta.

 

Pienituloisille elinkeinonharjoittajille tulee oikeus valita ansioverotus, kun tämä on pääomaverotusta edullisempaa. eli pääomatulon kertymäprosentiksi 0 %. Tällä hetkellä pääomatulon kertymäprosentti on 10 tai 20.

Tuotannollisille investoinneille kaksinkertaiset poistot taantuman torjuntatoimenpiteenä vuosina 2009 ja 2010.

 

Työnantajien kansaneläkemaksua (kela-maksu) alennettiin 0,8 %-yksikköä 1.4.2009 alkaen ja poistetaan kokonaan v. 2010 lukien.

 

Alennuksen rahoitus on tarkoitus toteuttaa korottamalla energia- ja ympäristöveroja vuodesta 2011 alkaen. Pk-yritysten osuus em. veronkorotuksista on noin 100 miljoonaa euroa, joten valtaosa verorasituksesta kohdistuisi suuryrityksille sekä osin kotitalouksille.

 

Kela-maksun poisto on osa kokonaispakettia, johon liittyy työnantajan ja työntekijän  työeläkemaksun nousu 0,2 %-yksiköllä vuosittain 2011-2014.

 

Suomen Yrittäjät on vaatinut verotuksen kokonaisuudistusta selvittävän Martti Hetemäen työryhmää toteuttamaan verouudistusta kiinnittämällä huomiota yrittäjyyden näkökulmasta tärkeisiin haasteisiin, kuten yrittäjäkannustimien säilyttämiseen ja kasvattamiseen, yrittäjien riskinottohalukkuuden lisäämiseen sekä pk-yritysten toimintaedellytysten ja sitä kautta uusien työpaikkojen turvaamiseen.

 

Näin ei nyt valitettavasti ole käymässä, jos esimerkiksi suunniteltu osinkoveron kiristäminen toteutuu.

 

Suurin hyöty edellä mainituista uudistuksista, ansiotuloverotuksen alentaminen, näyttäisi  hyödyntävän myös yrittäjiä eniten, koska noin kolmannes yrittäjien tuloista verotetaan ansiotuloina.

 

Yrittäjien esittämä veroremontti uudisrakentamiseen toisi omakotitaloa suunnittelevalle perheelle jopa 12 000 euron veroporkkanan, mikäli kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan uudisrakentamista. Uudistus, jota on ehdotettu määräaikaiseksi, pelastaisi myös satoja rakennusalan yrittäjiä konkurssilta.

 

Paljon puhuttanut Verotili astuu voimaan vuoden 2010.

Mutta mikä on Verotili? Verotili on verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevia tietoja. Verotilin avulla lasketaan kuinka paljon veroja on maksettava ja minkä verran verohallinto palauttaa veroja. Verotiliin liittyy verotili-palvelu (www.vero.fi/verotili), jossa voi nähdä verotilinsä tapahtumat ja antaa kausiveroilmoituksen.

 

Verotilimenettelyyn siirtyvät mm. arvonlisävero, työnantajasuoritukset kuten sotu ja ennakonpidätys. Verotilimenettely koskee kaikkia oma-aloitteisia veroja maksavia yritysmuodosta riippumatta.

 

Verotili on toteutettu Suomen Yrittäjien aloitteesta yksinkertaistaa verotusmenettelyä ja vähentää byrokratiaa. Kaikilta osin nämä tavoitteet eivät verotilissä toteudu, mutta suunta on oikea.  Yrittäjien kannattaa nyt entistä tarkemmin pitää annetuista päivämääristä kiinni, niin että sanktioita, jotka verotilissä ovat suhteellisen kovat, ei kertyisi yrittäjän maksettavaksi.

 

--------------

Hyvät ystävät!

 

Työttömyys on lisääntynyt Satakunnassakin, vaikka ei samassa tahdissa kuin koko maassa. Lokakuun lopussa Satakunnassa työttömyysprosentti oli 10,8.   Työttömänä on naisia 5400 ja miehiä 6500. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on runsaat 1500.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen, Pekka Tiaisen mukaan nuorten pitkäaikaistyöttömyys tulee pyrkiä kaikin keinoin katkaisemaan, jotta  edellislaman kaltaisilta vahingoilta vältyttäisiin. Silloin valmistuneet nuoret jäivät pysyvästi väliinputoajiksi. Valtion vuoden 2010 budjetissa on varattu rahaa koulutuspaikkojen lisäämiseen, mutta Tiaisen mukaan rahaa tarvitaan myös jo valmistuneiden työllistämiseen ja työharjoitteluun. Hänestä olisi valtion velkaantumisen kannalta pikkuraha, jos työllistämiseen myönnettäisiin parikin sataa miljoonaa euroa. Se työllistäisi 30 000 ihmistä yhdeksäksi kuukaudeksi.

Tämänkaltaista viestiä mekin olemme vieneet päättäjille. Työllistämisrahaa tarvitaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

 

Meidän yrittäjien tehtävä on myös viedä oppilaitoksiin viestiä siitä, minkälaista osaamista oppilaille tulisi opettaa, jotta työelämän vaatimukset ja tutkinnon sisältö kohtaisivat.

 

Vuoden 2010 alussa aloittavilta WinNovalta eli Länsi-Rannikon koulutus Oy:ltä ja Sataedulta eli Satakunnan koulutuskuntayhtymältä odotamme yrityselämän  tarpeisiin kohdennettua, laadukasta nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta.

 

Oppisopimustyyppistä koulutusta on haluttu korkeakoulutasolle ja nyt sitä ollaan myös aloittamassa.

 

-----------

 

Hyvät naiset ja miehet!

 

Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä suomalaisista yli 30 prosenttia on täyttänyt 50 vuotta. Yrittäjistä  50 vuotta täyttäneitä on yli 40 prosenttia.    Nuorten innostaminen yrittäjiksi, asiakaspalvelijoiksi on meidän tehtävä. Nuoriin panostaminen on sijoittamista tulevaisuuteen. Jälkipolvemme tarkkailevat meitä ja tekevät omia johtopäätöksiä.

 

 

Tässä kevennyksenä tarina eräästä tarkkailijasta.

 

Kymmenvuotias poika asteli hotellin kahvion
tiskille ja kiipesi istumaan jakkaralle.
"Kuinka paljon yksi pehmis maksaa?" kysyi poika.
"Euro kaksikymmentä."

Poika laskeskeli kolikoita kämmenellään.
"Kuinka paljon tavallinen pallojäätelö maksaa?"
hän tiedusteli. Joitakin asiakkaita oli kertynyt
tiskille ja he odottivat malttamattomina vuoroaan.
"Kahdeksankymmentä senttiä," sanoi tarjoilija
hieman ärtyneenä.

Pieni poika laski kolikkonsa vielä kerran. "Otan
yhden pallojäätelön." Tarjoilija toi jäätelön,
poika maksoi, lusikoi jäätelön suuhunsa ja poistui.

Kun tarjoilija palasi takasin pyyhkiäkseen tiskin,
hän löysi tyhjän kupin viereen aseteltuna neljä
kymmenen sentin kolikkoa - hänen juomarahansa!

 

-----------

 

 

 

 

 

 

Kuntien vuosikate heikentynyt!  Tarkoittaa siis sitä että kuntien menot ovat kasvaneet tuloja enemmän. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat suurin menoerä pääsääntöisesti kunnissa ja luku tulee vielä kasvamaan väestön ikääntyessä. 

 

Laki palvelusetelin laajentamisesta koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon antaa kunnille mahdollisuuden parantaa kuntalaisten valinnanmahdollisuutta ja tukea samalla pienyrittäjyyden edistämistä. Kunnat saavat itse päättää. 

 

Se mitä meidän yrittäjien tulisi tehdä, on vaatia kuntia laittamaan hintalaput kaikille palveluilleen.  Kunnalla on peruspalvelujen järjestämisvastuu, mutta ei tuottamisvastuuta, siksi on tärkeää että palvelut hinnoitellaan läpinäkyviksi ja sitä kautta haetaan niitä kaivattuja säästöjä kunnille.

 

Yritysvaikutusten arviointi on sateenvarjona tällaiselle päätöksenteolle, jossa arvioidaan mitä esimerkiksi maksaa kunnan tuottama päivähoito ja mitä jos palvelut ostetaan yksityiseltä.

 

Satakunnan Yrittäjät on tänä vuonna panostanut asiantuntijuuteen. Toimintamme mottona on ollut Yrittäjyyden asialla juniorista senioriin! Olemme perustaneet asiantuntijaryhmiä, seniori- ja nuoret yrittäjät –ryhmän. Olemme mukana useissa toimikunnissa ja ohjausryhmissä. Oppilaitosyhteistyö on meille erityisen tärkeää. Pyrimme vaikuttamaan opetuksen sisältöön ja lisäämään oppilaitosten työelämäyhteyksiä.  --  

 

Satoja yrittäjiä on osallistunut koulutustilaisuuksiimme kuluneen vuoden aikana. --- Aluejärjestömme on rakentanut omat tukiverkkosivunsa tässä taloudellisessa tilanteessa apua tarvitseville yrittäjille. Apua annetaan täysin luottamuksellisesti ja mikä tärkeintä, olemme huomanneet, että tukiverkkoa ei ole rakennettu turhaan.

 

Edunvalvonnan painopisteinä ovat olleet mm. Suomen Yrittäjien edunvalvontatavoitteiden  tukeminen, Valtatie 8:n perusparannustyö, Porin ja Rauman satamaväylien syventäminen, Olkiluoto 4:n rakentamispäätökseen vaikuttaminen sekä erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden työllistymisen helpottaminen Satakunnassa.

 

Tärkeä osa työtämme on tänä vuonna ollut miettiä miten autamme yrittäjää jatkajan löytämisessä. Nyt olemme yhdessä seutuyhtiöiden ja TE-keskuksen kanssa palkkaamassa henkilöä, jonka pääasiallinen tehtävä on auttaa yrittäjiä omistajanvaihdosasioissa.

 

Jäseniä aluejärjestössämme on 4925, eli enemmän kuin koskaan ennen!  Järjestömme taloudellinen tilanne on hyvä. Operatiivisten asioiden hyvästä hoidosta haluan kiittää toimitusjohtajaamme Markku Kivistä, joka ahkerana ja työteliäänä on hoitanut monet meidän luottamushenkilöiden toiveet ja tavoitteet eteenpäin.

 

Kiitoksen haluan esittää myös työvaliokunnalle ja hallitukselle sekä paikallisyhdistysten luottamushenkilöille, jotka pyyteettömästi tekevät työtä kaikkien yrittäjien hyväksi.

--------

Hyvät yrittäjät!

 

Vuosi 2009 vaihtuu kohta vaalivuoteen.  Tammikuussa valitaan aluejärjestömme työvaliokunta ja varapuheenjohtajat. Syksyllä valitaan Satakunnan Yrittäjien puheenjohtaja.

 

Työvaliokunnassa toimivalta luottamushenkilöltä edellytetään aikaa osallistua kokouksiin ja aikaa perehtyä päätettävinä oleviin asioihin. Työvaliokunnan jäsenet osallistuvat myös oman toimialavastaavuutensa mukaisesti asiantuntijaryhmissä joko puheenjohtajana tai jäsenenä.

 

Varapuheenjohtajalta edellytetään em. lisäksi tukea puheenjohtajalle ja tarvittaessa puheenjohtajan sijaisena toimimista. Aluejärjestömme varapuheenjohtajat toimivat myös seutuvastaavina.

 

Seutuvastaavan toimenkuvaan kuuluu yhteydenpito oman seutukuntansa yrittäjäyhdistyksiin.

 

Puheenjohtaja on järjestön keulakuva, hän antaa järjestölle kasvot. Puheenjohtajan tehtävänä on luoda ilmapiiri, jossa on tekemisen ja vaikuttamisen meininki. Hänen tulee tehdä yhteistyötä kaikkien maakunnan toimijoiden kanssa kuin myös osallistua paikallisyhdistysten kokouksiin ja tilaisuuksiin. Sähköpostit, puhelut, kannanotot, puheet ja puheenjohtajakirjoitukset ovat arkipäivää.  Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välinen yhteistyö on lähes päivittäistä.

 

 

Arvoisat paikallisyhdistysten edustajat!

 

Avaan tässä ja nyt virallisesti ensi vuoden vaalit! Tehkää huolella ehdotukset työvaliokunnan jäsenistä ja varapuheenjohtajista. Keskustelkaa ehdokkaiden kanssa ja tenttikää heidän ajatuksiaan ja motiivejaan järjestötyöstä.

 

Aluejärjestömme puheenjohtajaehdokasta miettiessänne pyydän teitä ottamaan huomioon onko ehdokas yhteistyökykyinen, arvostaako hän toisten tekemisiä, onko hänellä aikaa hoitaa puheenjohtajan työ, joka edellä mainittujen tehtävien lisäksi vaatii edustamista noin sadassa tilaisuudessa vuosittain.

 

Jo edesmenneen, iäkkään miehen ohjeet uudelle puheenjohtajalle ovat kantaneet minua nämä vuodet: hymyile, ole ystävällinen kaikille, ole oma itsesi.

 

Sydämen palo yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamiseksi, toisen ihmisen arvostaminen ja positiivisuus eivät myöskään ole olleet pahitteeksi.

 

Nyt kun virallisesti olen avannut vaalityön, pyydän ehdokkailta avoimuutta, rehellisyyttä ja kunnioitusta muita ehdokkaita kohtaan sekä työrauhaa itselleni ja  toimitusjohtajalle.

 

Lähes viidentuhannen jäsenen järjestö odottaa huomiotamme!

 

--

 

Sokrateen mukaan Sinulla voi olla tottumuksia, jotka heikentävät sinua. Muutoksen salaisuus on keskittää kaikki voimasi, mutta ei vanhan vastustamiseen, vaan uuden rakentamiseen.

 

Näillä sanoilla avaan kokouksen ja toivotan teille kaikille hyvää syyskokousta!